Tiedätkö mitä suussasi tapahtuu öisin? Asiaa hampaiden narskuttelusta

Blogi Julkaistu: 6.5.2018

Bruksismi on yleinen vaiva, jonka hoitamatta jättäminen voi vahingoittaa hampaita.

Bruksismin vaikeusaste ja esiintymistapa vaihtelevat. Joillakin se ilmenee hampaiden yhteenpuremisena, mutta useimmiten siihen liittyy leuan liikettä, jolloin hampaat hankaavat toisiaan vastaan. Kyseessä on varsin yleinen vaiva ja tiedetään, että esimerkiksi stressi ja kiireet pahentavat usein oireita.

Usein hoitoon hakeudutaan purentalihasoireiden vuoksi tai leukanivelen oireiden ilmaantuessa. Leukanivelen oireet voivat myös sekoittua korvakipuun ja toisinaan potilaat hakeutuvatkin ensin korvalääkärin vastaanotolle. Tämä kuvastaa sitä, että moni ei edes tiedä kärsivänsä bruksismista. Purentaelinten toimintahäiriöihin erikoistunut hammaslääkäri osaa kuitenkin nopeasti tunnistaa bruksismin oireuden perusteella. Tutkimuksen perusteella kartoitetaan tilanne ja käydään läpi mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet.

Purentakisko avuksi

Bruksismi rasittaa hampaita, purentalihaksia ja leukaniveliä. Yleisimpiä oireita ovat purentalihasten aristus- ja kiputilat, jotka voivat säteillä myös niska- ja hartia-alueen lihaksiin. Muita tyypillisiä oireita ovat hammassärky, päänsärky, leuan naksuminen sekä korvakipu. Bruksismi aiheuttaa hampaiden purupintojen kulumista sekä hampaiden ja paikkojen lohkeamisia. Myös unen laatu ja määrä kärsivät pitkittyneestä yöllisestä bruksauksesta.

Oireita helpottamaan ja hampaiston suojaksi valmistetaan akryylinen purentakisko hammaslääkärin vastaanotolla. Purentakisko ehkäisee hampaiden kulumista ja tarjoaa tasapainoiset kontaktit hampaisiin. Sen käyttö voi vaatia aluksi pientä totuttelua, mutta käyttöön tottuu kuitenkin lähes poikkeuksetta hyvin lyhyessä ajassa.

Vastaanotoltamme löydät asiantuntijan myös tähän vaivaan. Tervetuloa protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Seppo Pesolan vastaanotolle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suun terveydellä on suuri merkitys koko kehon hyvinvointiin

Blogi Julkaistu: 14.3.2017

Milloin viimeksi pyysit hammaslääkäriä kurkistamaan suuhusi? Hyvällä hampaidenhoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla on merkittävä rooli koko yleisterveyden hoidossa.

Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä

Valitettavan moni laiminlyö hampaiden hoitoa. Usein ajatellaan, että hampaiden reiättömyys takaa suun terveyden, mutta suun terveyteen vaikuttavat hampaiston lisäksi muutkin asiat. Suun terveys muodostuu purentaelimen, suun limakalvojen sekä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten terveydestä. Erityisesti hammasta ympäröivän kudoksen hoito unohdetaan usein. Kudoksella on kuitenkin tärkeä rooli: se kiinnittää hampaan leukaluuhun ja suojelee hammasta.

Elintavoilla ja hyvällä suuhygienialla on suuri merkitys suun limakalvojen ja kiinnityskudosten terveyteen. Puutteellisesti hoidetussa suussa plakin muodostuminen hampaiden pinnalle lisääntyy, ja se taas lisää hammaskiveä. Hammaskivi ja plakki yhdessä aiheuttavat ientulehduksia. Jos ientulehduksia ei hoideta ajoissa tila voi edetä laajemmaksi tulehdussairaudeksi, jonka seurauksena hampaiden kiinnityskudos voi vaurioitua ja hampaat alkavat liikkua. Kiinnityskudosten sairaudet ovat yleisiä erityisesti tupakoitsijoilla.

Hyvä kotihoito on suun terveyden perusta

Kaikista tärkein tekijä suun terveyden ylläpidossa on säännöllinen kotihoito ja hyvän suuhygienian ylläpitäminen. Hampaat harjataan mahdollisimman pehmeällä harjalla ja fluoripitoisella hammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Sähköhammasharja poistaa plakkia tehokkaammin kuin tavallinen harja, joten sen käyttöä suositellaan. Hampaiden välit puhdistetaan huolella, hammastikut, -lanka ja hammasväliharja ovat siinä oivia apuvälineitä.

Terveellinen ravinto, säännölliset ateria-ajat ja parin tunnin tauot ruokailujen välissä antavat syljen mineraaleille aikaa uudistaa hampaan pinnan suojaa. Ksylitolia sisältäviä tuotteita voi käyttää ruokailujen jälkeen katkaisemaan happohyökkäyksiä, jotka pehmentävät hampaan pintaa ja altistavat niitä reikiintymiselle. Purkkaa ei kannata kuitenkaan jauhaa loputtomiin – ksylitolin hampaita suojaava vaikutus käynnistyy jo viidessä minuutissa.

Suun ja koko terveyden kannalta paras janojuoma on vesi. Sokerilla maustetut juomat aiheuttavat turhia happohyökkäyksiä suussa, se taas altistaa reikiintymiselle.

Hammaslääkäriin vuosittain

Vaikka suu ei oireilisikaan, hammaslääkärin vastaanotolla kannattaa vierailla säännöllisesti. Tarkastukset ennaltaehkäisevät suun terveyden ongelmia, ja mahdollisia sairauksia havaittaessa hoito on aina helpompaa – ja myös edullisempaa – mitä aiemmin ongelma on löydetty.

Vastaanotolla hammaslääkäri tutkii jokaisen suun terveyden osa-alueen huolellisesti, myös säännöllisiä röntgenkuvia suositellaan, sillä oireetonta hammastulehdusta ei voi itse huomata. Hoitamattomat tulehdukset leviävät suusta verenkierron mukana muualle elimistöön. Tutkimuksissa on myös todettu, että hampaiden kiinnityskudosten tulehdus altistaa sydänkohtauksille.

Säännöllisten hammaslääkärin tarkastusten tiheys riippuu suun terveydentilasta, lääkityksestä, iästä, elintavoista ja yleisestä terveydentilasta. Suositeltava tarkastusväli on 1–3 vuotta, mutta lääkäri arvioi aina tilanteen yksilöllisesti tarkastuksen yhteydessä.

Milloin sinä kävit viimeksi hammaslääkärissä? Varaa aika hammastarkastukseen